Lempikäsityöt

Törmäsin netissä haasteeseen.

Tähän haasteeseen lähdin empimättä mukaan. Oli tosi hauska selailla vanhoja kuvia, ja löytyihän sieltä niitä lemppareita. Tosin, lista on aika pitkä, mutta en vain yksinkertaisesti osannut valita yhtä tai kahta tai kolmea tai... Eli, tässä siis lemppareita vuosien varrelta :)

Ensimmäisenä joitakin kortteja. Näitä on ollut hauska värkätä, tosin en ole pitkään aikaan ehtinyt korttiaskartelujen pariin.

Seuraavaksi koruja. Nämä ovat ne lempparit, jotka ovat edelleen eniten käytössä ja joiden tekemisessä on ollut haastetta.

Tämä ketju on ensimmäinen punomani "piina", eli Jen's Pind. Muutoinkin ensimmäisiä punomiani ketjuja, muistaakseni vuodelta 2008, ja se on siitä asti koristanut äitini rannetta ♥ 

Tämä helmistä ja hopeasta tekemäni rannekoru on edelleen käytössä usein, siis silloin kun koruja käytän. Sen kaverina on yleensä piiitkä piina, joka menee kolme kertaa ranteen ympäri ja joka on tummaksi patinoitu.

Nilkkakoru. Se vain on ihana.

Leveä sormus, ensimmäinen tekemäni. Tykkään edelleen!

Tämä helmi on ehkä kaikkein haastavin työ mitä olen hopeasta tehnyt. Ei se vaikea ollut, mutta haastava, ja siinä sai käyttää kivoja välineitä prikkaleikkurista palloalasimeen (pahoittelen jos termit ovat mitä sattuu, vuosiin en ole hopeaan koskenut niin asiat voi unohtua...) Tämä kuva ei ole kaikista edustavin, sillä se on killunut kaulassa jo jonkun aikaa joten on menettänyt kiiltonsa ja tummunut. (Pitäisikin kiillottaa se!) Ketju on ihan ostettu. On yksinkertaisen kaunis kaulassa, ja koruista ehkä kaikista lempparein.

Sitten niitä ompeluksia.

Siskon tyttösille ompelin tunikat synttärilahjaksi. Olivat ensimmäiset tyttömäiset ompelut, ja näistä vain tuli mielestäni aivan ihanat! Ja tytötkin taisivat tykätä :)

Pikkumiehen jumpsuitti. Ensimmäinen ompelemani, ja onnistui (muistaakseni, vai kultaako aika muistot?) heti nappiin!

Toinen ompelemani jumpsuitti. Pikku-ukko halusi olla päiväkodin naamiaisissa pupu, ja voi sitä riemua kun tämän sai! Takana on puuvillalangasta tehty tupsu häntänä. Tätä pukua käytettiin aina kun se vain oli puhtaana :) Paras mahdollinen kiitos ♥ 

Itselleni ompelin tunikan tästä unelmanpehmeästä Ikasyrilta tilatusta Soulbirds -trikoosta. Pitsit taskunsuilla kruunaavat kaiken. Tämä kangas on pysynyt todella hyvänä, kovasta käytöstä ja pesusta huolimatta siihen on tullut vain hienoista nukkaa pintaan, mutta ei ole nyppyyntynyt eikä haalistunut. Mainitsinko jo, että kangas on aivan mielettömän pehmoista ja ihanaa?!

Pikkumiehen miniEPOhuppari, apilafroteesta. Tuli mieleinen niin äidille kuin pojallekin.

Esikoiselle ei juurikaan enää saa mitään ommella, kaikki kuosit on liian lapsellisia. Paitsi tähän Majapuun kitaraneulokseen ihastui, ja tahtoi hupparin itselleen. Tätä on pidetty paljon!

Majapuun joustiksesta ompelin itselleni EPO-hupparin kaavalla tunikan. Tykkään, ja käytän!

Verson Puodin Paratiisin puutarha -joustocollege pääsi vuorostaan tähän EPO-huppariin. Tästä en osaa sanoa muuta kuin ♥ ♥ ♥  

Tämä kassiompelus on ollut ilmeisen täydellinen, sillä reilu vuosi sitten valmistumisensa jälkeen on ollut lähes päivittäin käytössä. On lähdössä kanssani myös Helsinkiin huomenna :)

Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, on ompelunurkkaukseni. Tässä on oman käsityöni lisäksi isännän käsityötä, hän laittoi yhden ylimääräisen oven umpeen, rakensi minulle pöydän ja kiinnitti hyllyt vaateriin. Muutoin olen itse tapetoinut ja maalannut ja sisustanut. Hyvän mielen ja inspiraation paikka, jossa kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla ♥ 

Siinäpä niitä, omia lemppareita! Ilahduttavaa huomata että näinkin moni omista tuotoksista edelleen miellyttää ja ovat käytössä. Tulkaa tekin haasteeseen mukaan, oli hauskaa :)

Kesällä

Olen edelleen sairaslomalla olkapäitteni takia, ja kovasti kipeä. Tekemiset on siis hyvin rajattuja. Ompelu on hankalaa, se on kuin autolla ajo; asento on käsille hyvin hankala. Joskus on kuitenkin vähäsen pakko. Ostin Tuurin Miljoonakirppikseltä ihanan laukun; myymässä oli vanhempi rouva, joka oli laukut ommellut. Tässä minun laukussani on hänen seitsemän vuotta sitten pois nukkuneen isänsä pyhähousut uusiokäytössä. Kuva on aito valokuva 20- tai 40 -luvulta.

Tästä laukusta sain inspiraation. Halusin myös kokeilla ommella vetoketjun samalla lailla kuin tässä laukussa, se on niin siististi piilossa kankaan alla. Mielestäni vetoketjut laukkuihin ja pussukoihin on hankala saada nätisti; ne päät, ne päät! Tässä tapauksessa väänsin ja käänsin osia ja neulasin ja ompelin ja purkasin ja tein kaikki mahdolliset temput. No sain vetoketjun kankaan alle piiloon, mutta ne päät! Sitten kun tarkemmin tarkastelin ostamaani laukkua, huomasin että vetoketju oli ommeltu päällikankaaseen ja vuorikangas oli ommeltu kiinni sisäpuolelle huolellisesti käsin. No eipä ihme etten pystynyt samaan :)

Tässä ompelemassani laukussa on kierrätys huipussaan. Päällikangas on vanha housunpulttu, pitsiliina on löytynyt kirpparilta ja vuorikangas on vanhasta pöytäliinasta, joka sointuu väreiltään pitsiin. Vetoketju on purettu vanhasta laukusta, ja vedin toisesta laukusta, sekin värinsä takia. Tästä tuli kyllä söpö!

Tuon laukun ompelussa meni kokonainen päivä, kun aina välillä piti pitää taukoa, ja illalla olin niin kovasti kipeä.

Muuten on kesällä yritetty nauttia tavallisista asioista, jotka eivät äitiä liikaa rasittaisi.

On kalastettu...

... nautitttu kukkaloistosta...

... ihmetelty vesisadetta...

... hypitty vesilätäköissä...

... leivottu...

... rakennettu puumajaa...

... luettu...

... ja onhan muutama lämminkin päivä ollut :)

Olipa kerran sairasloma.

Aikalailla hiljaiseloa on täällä viimeiset viikot vietetty. Niin ompelusten kuin kaiken muunkin suhteen. Olen ollut nyt 10 viikkoa pois töistä; olkapääni vaivaavat. Tällä hetkellä diagnoosina on kiertäjäkalvosinoireyhtymä, mutta tiedä sitten. Kipu alkoi oikeasta olkapäästä, ja on nyt levinnyt myös vasempaan. Jotain kivun laadusta kertonee se, että viime pyhänä oli LANit, mutta en edes purkanut koneita autosta vaan tyydyin vain piirtämään muutaman kaavan senkin ollessa lähes mahdotonta. Yöt menee välillä valvoessa, lääkitys on suurenmoinen mutta kovasti en siitä apua saa. Ortopedille olen menossa, toivottavasti sieltä tulisi valaistusta tilanteeseen.

Terveys on tänä keväänä ollut kortilla tässä perheessä muutoinkin. Kaksi perheenjäsentä on ollut jopa sairaalahoidossa, toinen hyvinkin vakavan syyn takia. Näiden lisäksi meitä on koeteltu jatkuvasti perussairauksilla; tälläkin hetkellä valvon yhden vatsatautisen lapsen vierellä, kun edellinen tapaus oli toissapäivänä.

Valokuvausta olenkin nyt harrastanut enemmän, ihan hurahtanut olen makrokuvaukseen. Ihan puhelimellani kuvailen, omistan ihan perusdigikameran, mutta sitä en juurikaan enää käytä. Tilasin eBaysta linssejä puhelimeen, ja sen jälkeen maailma on avautunut ihan eri lailla :) Tässäpä muutamia kuvia, makroja ja muita.

Sellaista tällä kertaa. Toivotaan kesän tuovan terveyttä meille ja teille!

Leggareita ja muuta mukavaa

Ompelin parit leggarit ja tunikan niille kaveriksi. Leggareiden kaava löytyi viime vuoden Ottobresta, ja tuntui olevan oikein kiva kaava. Tunikan pohjana on vanha tuttu Summer Basic, jonka helman leikkasin pitempänä ja A-linjaisena.

Varoitan jo etukäteen huonoista kuvista; kuvatessa sattui olemaan huono olo niin että kädet tärisi. Mutta näillä mennään, kyllä niistä jonkun tolkun kuitenkin saa :)

Tämän ihanan raitakankaan löysin joskus Eurokankaan palalaarista. Pituus ei epämääräisessä palassa riittänyt täyspitkiin housuihin, laitoin sitten lahkeisiin pätkät kankaasta toisin päin. Ja onneksi ei riittänyt, näistä tuli hauskat näin! Raitoja en edes yrittänyt kohdistaa, tuo yläosa ei kuitenkaan pitkien paitojen alta mihinkään näy.

Toiset valmistuivat ompeluryhmämme teettämästä lautakuosista. Hauskat nämäkin :)

Tunikan kankaan löysin käsityömessuilta pari vuotta sitten, jonkun kangaskauppiaan palalaatikosta. 

Tunikan juju löytyy takaa, jonne ompelin pinkin pitsivetoketjun. Tästä tuli kiva :)

Jotain muutakin pientä on tullut näperreltyä. Oikeaa olkapäätäni sitkeästi vaivaava jännetulehdus on hidastanut ompeluiden tahtia kovasti, puikot ja virkkuukoukku pysyivät paremmin kädessä muutama viikko sitten. 

Löysin jemmoistani yhden kerän Shibui Knitsin sukkalankaa. Eihän se ihan koko sukkiin riittänyt, joten kärkiin laitoin jotain muuta nimettömäksi jäänyttä lankaa. Pitkästä, pitkästä aikaa oli kutimet käsissä ja olipas se kivaa :)

Työpaikallani teetin äidilleni maton, ja yli jääneet kuteet toin kotiin. Virkkasin pienen kopan...

...joka kätkee sisäänsä aina lattialla jatkojohdon vieressä pyörineet laturit. Nyt siellä sälilyy myös lasten tabletti ja PSP, joten pelivehkeet ovat (ainakin vielä) pysyneet tallessa.

Pienen pojan synttärilahjus

Miehen siskon nuorimmainen täytti viikolla vuoden. Ompelin pojalle pienen setin. Ottobrekasan selasin, etsin housukaavaa joka olisi vähän lököttävän mallinen ja kaava yksinkertainen. Löysinkin sellaisen, näissä housuosa on leikattu taitteelta yhtenä osana ja lisätty haarakiila. 1/2013 muistaakseni oli lehden numero, joku tiikeri tms oli kaavan nimi. Housut on velouria. Paitakin taisi olla samasta lehdestä, ehkä? Tätä ihanaa kissakangasta oli vielä pieni palanen jäljellä, ei kuitenkaan hihoihin riittänyt. Keltaisesta aikuisten t-paidasta leikkasin tuplahihat. Tuli kiva setti, toivottavasti myös mieluinen saajalleen. Koko on aina vähän arpapeliä, tein nämä koossa 86. Todella pikainen kuvaus ennenkuin lahja lähti eteenpäin.



Keskeneräisiä, tuunauksia, korjauksia

Edellisen postauksen tunika on ollut jo jonkun aikaa valmiina, odotellut vain silitystä ja kuvausta. Innostus sen bloggaamiseen päättyi siihen kun ei se ollutkaan sopiva. 

Nyt en olekaan hetkeen ommellut, tai tehnyt mitään muutakaan. Sain viime viikolla diagnoosin oikean olkapään kiertäjäkalvosimen tulehduksesta, joka on vaivannut melkoisesti. Eilen kuitenkin puuhailin jotain pientä. 

Esikoinen on jo tovin pyydellyt uutta unihaalaria, kun edellinen on käynyt pieneksi. Halusi sen EPOlaisten omasta lauta -kankaasta. Leikkelin tämän jo ennemmin, nyt kasasin. Kaava on alunperin Ottobren jostain 120 senttisestä suurennettu, nyt mittailin poikaa ja suurensin taas. Tämä on jotain 150 sentin luokkaa, ehkä? Siitä tuli vieläkin iso ja leveä, mutta poitsu ei halunnut muuttaa siitä mitään vaan sanoi että on kiva kun on väljä. Itse valitsi pinkit resorit.

Ompelupöytäni alla on koppa, johon on kertynyt korjattavia ja keskeneräisiä vaatteita. Päätin ottaa härkää sarvista ja korjasin yhdet olohousut ja parit isännän farkut, joista oli taskut menneet rikki. Nuorimmaisen housut on alkaneet käydä lyhyiksi, mutta yläosasta ovat vielä hyvät, joten... Vähän resoria ja taas on housuvarasto kuin uusi. Itse poikanen valitsi värejä, mustiin housuihin tiesi heti että haluaa pinkit resorit :)

Sellaista. Olkapää kipeytyi näistäkin operaatioista, taitaa olla viisasta vielä lepuutella, sairaslomallakin kun olen. Huomenna aloitan loman, ja lähdetään lasten kanssa käymään laivalla. Kiva kun on jotain mitä odottaa! 

Kivaa kevään odotusta myös sulle ♥  

Jellonatunika

Olen tilannut Ikasyrin leijonatrikoota jo silloin, kun se oli ihan uusinta uutta. Siitä on jo... tovi? Ihanan pehmeää kangasta! Se on odotellut oikeaa ideaa, kunnes se tässä yhtenä päivänä iski. Tiesin tarkkaan mitä haluan, joten kävin Tuurista ostamassa leveää mustaa pitsiä.

Kaavana Onion 2035, samoin kuin tässä lintutunikassa. Samoilla muutoksilla; rinnoille lisää tilaa ja lyhyet hihat. Tällä kertaa hihat yksinkertaisesti kantattuna mustalla resorilla, kuten kaula-aukkokin. Halusin helmasta takaa pitemmän kuin edestä, pitsin takia.

Mutta voi itku ja hampaiden kiristys! Tämä on mulle makkarankuori :( Tein saman koon kuin aiemmin, mutta tämä kangas on sen verran ohuempaa että nuolee kaikkia muotoja ihan liian tarkasti. Höh ja pöh!