maanantai 27. heinäkuuta 2015

Lempikäsityöt

Törmäsin netissä haasteeseen.


Tähän haasteeseen lähdin empimättä mukaan. Oli tosi hauska selailla vanhoja kuvia, ja löytyihän sieltä niitä lemppareita. Tosin, lista on aika pitkä, mutta en vain yksinkertaisesti osannut valita yhtä tai kahta tai kolmea tai... Eli, tässä siis lemppareita vuosien varrelta :)

Ensimmäisenä joitakin kortteja. Näitä on ollut hauska värkätä, tosin en ole pitkään aikaan ehtinyt korttiaskartelujen pariin.






Seuraavaksi koruja. Nämä ovat ne lempparit, jotka ovat edelleen eniten käytössä ja joiden tekemisessä on ollut haastetta.

Tämä ketju on ensimmäinen punomani "piina", eli Jen's Pind. Muutoinkin ensimmäisiä punomiani ketjuja, muistaakseni vuodelta 2008, ja se on siitä asti koristanut äitini rannetta ♥ 


Tämä helmistä ja hopeasta tekemäni rannekoru on edelleen käytössä usein, siis silloin kun koruja käytän. Sen kaverina on yleensä piiitkä piina, joka menee kolme kertaa ranteen ympäri ja joka on tummaksi patinoitu.


Nilkkakoru. Se vain on ihana.


Leveä sormus, ensimmäinen tekemäni. Tykkään edelleen!


Tämä helmi on ehkä kaikkein haastavin työ mitä olen hopeasta tehnyt. Ei se vaikea ollut, mutta haastava, ja siinä sai käyttää kivoja välineitä prikkaleikkurista palloalasimeen (pahoittelen jos termit ovat mitä sattuu, vuosiin en ole hopeaan koskenut niin asiat voi unohtua...) Tämä kuva ei ole kaikista edustavin, sillä se on killunut kaulassa jo jonkun aikaa joten on menettänyt kiiltonsa ja tummunut. (Pitäisikin kiillottaa se!) Ketju on ihan ostettu. On yksinkertaisen kaunis kaulassa, ja koruista ehkä kaikista lempparein.


Sitten niitä ompeluksia.

Siskon tyttösille ompelin tunikat synttärilahjaksi. Olivat ensimmäiset tyttömäiset ompelut, ja näistä vain tuli mielestäni aivan ihanat! Ja tytötkin taisivat tykätä :)


Pikkumiehen jumpsuitti. Ensimmäinen ompelemani, ja onnistui (muistaakseni, vai kultaako aika muistot?) heti nappiin!


Toinen ompelemani jumpsuitti. Pikku-ukko halusi olla päiväkodin naamiaisissa pupu, ja voi sitä riemua kun tämän sai! Takana on puuvillalangasta tehty tupsu häntänä. Tätä pukua käytettiin aina kun se vain oli puhtaana :) Paras mahdollinen kiitos ♥ 


Itselleni ompelin tunikan tästä unelmanpehmeästä Ikasyrilta tilatusta Soulbirds -trikoosta. Pitsit taskunsuilla kruunaavat kaiken. Tämä kangas on pysynyt todella hyvänä, kovasta käytöstä ja pesusta huolimatta siihen on tullut vain hienoista nukkaa pintaan, mutta ei ole nyppyyntynyt eikä haalistunut. Mainitsinko jo, että kangas on aivan mielettömän pehmoista ja ihanaa?!


Pikkumiehen miniEPOhuppari, apilafroteesta. Tuli mieleinen niin äidille kuin pojallekin.


Esikoiselle ei juurikaan enää saa mitään ommella, kaikki kuosit on liian lapsellisia. Paitsi tähän Majapuun kitaraneulokseen ihastui, ja tahtoi hupparin itselleen. Tätä on pidetty paljon!


Majapuun joustiksesta ompelin itselleni EPO-hupparin kaavalla tunikan. Tykkään, ja käytän!


Verson Puodin Paratiisin puutarha -joustocollege pääsi vuorostaan tähän EPO-huppariin. Tästä en osaa sanoa muuta kuin ♥ ♥ ♥  


Tämä kassiompelus on ollut ilmeisen täydellinen, sillä reilu vuosi sitten valmistumisensa jälkeen on ollut lähes päivittäin käytössä. On lähdössä kanssani myös Helsinkiin huomenna :)


Viimeisimpänä, mutta ei todellakaan vähäisimpänä, on ompelunurkkaukseni. Tässä on oman käsityöni lisäksi isännän käsityötä, hän laittoi yhden ylimääräisen oven umpeen, rakensi minulle pöydän ja kiinnitti hyllyt vaateriin. Muutoin olen itse tapetoinut ja maalannut ja sisustanut. Hyvän mielen ja inspiraation paikka, jossa kaikki tarpeellinen on käden ulottuvilla ♥ 


Siinäpä niitä, omia lemppareita! Ilahduttavaa huomata että näinkin moni omista tuotoksista edelleen miellyttää ja ovat käytössä. Tulkaa tekin haasteeseen mukaan, oli hauskaa :)




tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kesällä

Olen edelleen sairaslomalla olkapäitteni takia, ja kovasti kipeä. Tekemiset on siis hyvin rajattuja. Ompelu on hankalaa, se on kuin autolla ajo; asento on käsille hyvin hankala. Joskus on kuitenkin vähäsen pakko. Ostin Tuurin Miljoonakirppikseltä ihanan laukun; myymässä oli vanhempi rouva, joka oli laukut ommellut. Tässä minun laukussani on hänen seitsemän vuotta sitten pois nukkuneen isänsä pyhähousut uusiokäytössä. Kuva on aito valokuva 20- tai 40 -luvulta.


Tästä laukusta sain inspiraation. Halusin myös kokeilla ommella vetoketjun samalla lailla kuin tässä laukussa, se on niin siististi piilossa kankaan alla. Mielestäni vetoketjut laukkuihin ja pussukoihin on hankala saada nätisti; ne päät, ne päät! Tässä tapauksessa väänsin ja käänsin osia ja neulasin ja ompelin ja purkasin ja tein kaikki mahdolliset temput. No sain vetoketjun kankaan alle piiloon, mutta ne päät! Sitten kun tarkemmin tarkastelin ostamaani laukkua, huomasin että vetoketju oli ommeltu päällikankaaseen ja vuorikangas oli ommeltu kiinni sisäpuolelle huolellisesti käsin. No eipä ihme etten pystynyt samaan :)

Tässä ompelemassani laukussa on kierrätys huipussaan. Päällikangas on vanha housunpulttu, pitsiliina on löytynyt kirpparilta ja vuorikangas on vanhasta pöytäliinasta, joka sointuu väreiltään pitsiin. Vetoketju on purettu vanhasta laukusta, ja vedin toisesta laukusta, sekin värinsä takia. Tästä tuli kyllä söpö!






Tuon laukun ompelussa meni kokonainen päivä, kun aina välillä piti pitää taukoa, ja illalla olin niin kovasti kipeä.

Muuten on kesällä yritetty nauttia tavallisista asioista, jotka eivät äitiä liikaa rasittaisi.

On kalastettu...




... nautitttu kukkaloistosta...




... ihmetelty vesisadetta...


... hypitty vesilätäköissä...




... leivottu...


... rakennettu puumajaa...


... luettu...


... ja onhan muutama lämminkin päivä ollut :)