Uudet tuulet

Meillä puhaltaa uudet tuulet, joiden myötä mahdollisuus kaikelle omalle ajalle on vieläkin vähäisempi. Aloitin viime viikolla työt, sain elämäni ensimmäisen vakituisen työpaikan! Monenlaista sovittamista pitää arki sisällään; työni on kolmivuorotyötä, lasten hoitopaikka on kuitenkin vain päiväsaikaan auki, isäntä joutuu joskus tekemään työreissua ja esikoinenkin aloitti koulun. Tähän soppaan vielä se, että asumme sivukylällä josta poika kulkee taksilla kouluun, ja iltapäiväkerho on taas aivan toisella suunnalla, onneksi kuitenkin samassa rakennuksessa kuin pienempien hoitopaikka. Mutta ihan mielissäni olen työhön menosta, eiköhän ne rutiinit tähänkin arkeen ajan myötä löydy :)

Jotain pientä olen ommellut, tosin jo keväällä :D Tämä oli ensimmäinen bodykokeilu, kaava jostain melko uudesta Ottobresta. Tämän kanssa meinasi menna totaalisesti hermot. Tai tarkemmin sanottuna ompelukoneen ja kaksoisneulan kanssa. Aiemmin ei ole ollut mitään ongelmia, mutta tässä, voi hyvää päivää! Hyppytikkiä, hyppytikkiä ja vielä hyppytikkiä! Kaula-aukon kanttauksen purkasin vaikka kuinka monta kertaa, kun ei vaan toiminut ja katkoi lankoja kaiken aikaa. Loppujen lopuksi en jaksanut enää, hyppytikkiä on vähän väliä mutta annoin olla. Tästä kaula-aukosta piti päätellä langanpätkiä PALJON, kun lanka katkesi toisesta neulasta jatkuvasti. Ja se olikin sitten se syy miksi tämä makasi keskeneräisenä kuukausitolkulla. Ei vain huvittanut. Nepparitkin löin kuukausi sitten vasta, ja tänään jaksoin vasta sovittaa koko bodya. Onneksi sentäs vielä mahtuu, liekö isoa kokoa vai mikä lie sillä se on nyt just oikean kokoinen, ei kasvunvaraa juurikaan. Koko siis 74.

Kaula-aukossa tuommoinen nappilista. Ei se virheetön ole ja törröttää vähän rumasti mutta ensimmäiseksi yritykseksi ihan kelpo nappilista vai mitä :) Nähtäväksi muuten jää miten nepparit pysyvät haarukassa paikallaan, tuntui kovasti paksulta tuo kanttaus. 

Meidän pikkuriekkuja (vähän päälle 10kk) on varsinainen hymypoika ja räkättäjä, tietysti silloin kun asiat menevät herran mielen mukaan :D Onneksi sopeutuminen päiväkotiin meni todella helposti, ekana aamuna itkua, kolmantena jo naureskellen vilkutti kun olin lähdössä :)