Mulla on vuosikausia ollut varastossa Isun perintö. Sille ei oikein ole ollut paikkaa, mutta nyt viimein sain aikaiseksi hakea (no, isännän auliilla avustuksella, kun tuo rohjake painaa 39 kiloa!) poloisen varastosta. Varastoon pesineet pääskyset olivat antaneet sille ikävän kuorrutteen :( Samoin kannen päällä on ollut jokin purkki, joka on vuotanut tympeän mustan renkaan kanteen. Kannen lakka on myöskin kovasti lohkeillut, mutta siinä oikeastaan ainoat päälle päin näkyvät moitteet, remmikin näyttäisi olevan ehjä. Putsasin ja puunasin, päältä ja sisältä. Saivat pääskysten jätökset lähdön, samoin pölyt ja langanpätkät.
Seuraavaksi olisi tarkoitus öljytä se ja kokeilla toimiiko. Lamppu tuskin toimii, Isuni on nukkunut pois 1987 jonka jälkeen konetta tuskin on käytetty. Tämä tuli mulle kun Pappani kuoli 2005. Pikainen googlettelu kertoi, että Oy Tikkakoski Ab on valmistanut koneita vuosina 1946-1964, muistaakseni äiti veikkaili että kone olisi jostain 50 -luvulta...? Laatikosta löytyi kaikki alkuperäiset osaset alkuperäisessä pahvilaatikossaan sekä alkuperäiset käyttöohjeet. Myöskin monenmoista lankarullaa ja nappia, ripakopallinen nuppi/silmä/ompelukoneen neuloja ja iskemätön paketti Inka sukkanauhaa :D
Nähtäväksi jää, tekeekö tuolla mitään. Lähinnä ajattelin paksumpien kankaiden ompelua, oma nykyaikaisempi ompelukone kun ei oikein niistä välitä. Anopillani on sellainen vanhempi krumeluurein koristettu Singer, joka ainakin on ihan ehdoton vehje esim farkkujen ompeluun. Onhan se ainakin ihan söpö, ja tunnearvoa täynnä :)
Aivan ihana aarre!
VastaaPoistaVoi miten todellakin toivon, että se tikkaa sulle huristen vielä monet kestävät saumat.
Itselläni on hankintalistalla sellanen teollisuuskone tms. jolla saisi paksuja haalareitakin ommeltua.
Tuntuvat vaan maksavan ja kun hiukankin on kohtuuhintanen, niin kerkes mennä jo.
Sitkeästi silti etsin vieläkin =D